Villasukat – kädenojennus turvapaikanhakijoille
Viime vuosina Suomen neulepiireissä on neulottu projekteja moniin hyviin tarkoituksiin. On tehty sytomyssyjä, neuleita synnytyslaitosten vauvoille, asunnottomille ja jopa eduskuntaan ja Helsingin kaupunginvaltuustoon valituille poliitikoille. Tänä syksynä tärkein hyväntekeväisyysneulonnan kohde tuntuu ainakin omassa piirissäni olevan Refugee Hospitality Club -ryhmän ja Yhteismaa ry:n järjestämä ”Kudo villasukat turvapaikanhakijalle”-tapahtuma, johon kirjoitushetkellä on ilmoittautunut jo yli 8 000 henkilöä. Tapahtuman ideana on neuloa sukkapari Suomeen tulleelle turvapaikanhakijalle. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimiva Punainen Risti toimittaa sukat perille vastaanottokeskuksiin.
Helsingin Oulunkylässä sijaitsevassa Lankamaailma Nordiassa järjestettiin 26.9.2015 sukkatyöpaja osana tätä suurempaa tapahtumaa. Sukkatyöpajassa oli tarjolla henkistä tukea sukkien tekemiseen ja ohjeita kolmeen erilaiseen kantapäähän. Liike tarjosi osallistujille myös lankaa, jos sitä ei ollut omasta takaa. Osallistumiskynnystä pyrittiin madaltamaan mahdollisimman alhaiseksi, jotta jopa kaltaiseni sukkanoviisi saattoi saapua paikalle pelkkien puikkojen kanssa.
Jututin sukkatyöpajassa Lankamaailman markkinointipäällikköä Elina Urmasta. Elinan mukaan Helsingin sukkatyöpaja ei ollut ainutkertainen tapahtuma, vaan vastaavia on tarkoitus järjestää myös muissa Lankamaailman toimipisteissä.
Kyselin mistä idea moiseen sukkapajakiertueeseen syntyi. Elina kertoi, että osallistuminen erilaisiin neulonta-aiheisiin hyväntekeväisyystempauksiin on tavallaan firman perinne. Sukkien neulominen turvapaikanhakijoille on jatkoa aiempiin muun muassa sytomyssyjä ja keskosvauvoille tarkoitettuja neuleita tuottaneisiin tempauksiin. Taustalla oli myös toive siitä, että villasukat olisivat kädenojennus turvapaikanhakijoita kohtaan ja auttaisi heitä tuntemaan olonsa tervetulleiksi.
Kun kysyin, miten Lankamaailman sukkatyöpajatempaukseen oli reagoitu, Elina sanoi heidän saaneen pelkästään positiivista palautetta. Hän arveli tämän johtuvan siitä, että neulojat ovat fiksua porukkaa ja valmiita käyttämään omaa aikaansa lahjoitettavaksi tarkoitettujen neuleiden tekemiseen. Elina myös toivoi, että turvapaikanhakijoiden hyväksi neulovien auttamisalttius inspiroisi muitakin osallistumaan ja kriitikoita miettimään mielipiteitään asiasta.
