2021: Neulontaseikkailu

Pääkirjoitus

Millaista neulonta on viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? Saammeko kenties älypuikkoja, jotka laskevat niin neulontanopeuden, silmukat kuin langanmenekin? Ranteisiin voisimme asentaa sensorit, jotka kertovat, kun nivelten on aika levätä. Älytekstiilit ovat jo nykyaikaa, joten ehkä pian saamme myös älylankoja.

Entä itse neulonta ajanvietteenä ja harrastuksena? Tietotyöläiselle neulonta voi olla tapa tehdä käsillään jotain konkreettista. Rutiininomaista fyysistä työtä tekevälle se taas voi olla tapa antaa oman luovuutensa kukkia. Kukaan tuskin enää neuloo pakosta, kun kaupat pursuavat joka kukkarolle sopivia tehdasvalmisteisia neuleita. Joku arvostaa käsinneulomista taitona, toinen mahdollisuutta valita materiaali, väri ja malli itse. Kolmannelle neulominen on tapa keskittyä ja neljännelle sivutoiminto esimerkiksi elokuvaa katsellessa.

Itselleni ovat tärkeitä kaikki edellä mainitut seikat. Lisäksi, ystävääni lainaten, neulonta on äärimmäisen halpa terapiamuoto. Ahdistavissa, epävarmoissa ja stressaavissa tilanteissa olen aina löytänyt helpotusta neulonnasta. Lankakerä ja puikot ovat kulkeneet laukussani niin tentteihin kuin työhaastatteluihin, vaikken olisi niihin matkalla koskenutkaan. Tulevaisuus tuntuu vähemmän pelottavalta, kun tiedän pehmeän merino- tai alpakkavyyhdin odottavan sitä kanssani.

Uskon ja toivon yhä useamman hektisen arjen nurkkaan ahdistaman ihmisen löytävän lohtua neulonnasta. Internet on tehnyt niin alkeiden kuin haastavampienkin tekniikoiden opettelusta helppoa. Ja ehkäpä älypuikot tulevaisuudessa kertovat, jos neuloo vahingossa väärin.