Rita Taylor: Neulojan opas - 200 vinkkiä

Kuten nimi lupaa, Neulojan opas sisältää tosiaan 200 vinkkiä eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Lyhyissä ohjeissa otetaan kantaa esimerkiksi kysymyksiin "Kuinka villapaitaan tehdään muotoiluja?" (kysymys 82), "Kuinka nurja silmukka tehdään?" (Kysymys 34), "Kuinka perinteinen shetlanninhuivi neulotaan?" (Kysymys 139) ja "Onko kavennustavalla merkitystä?" (Kysymys 71). Kysymyksiä, ja vastauksia niihin, on siis laidasta laitaan ja voisi kuvitella, että tässä olisi hyvinkin hyödyllinen yleisteos.

Kirjasta ja sen ohjeista saa parhaiten apua neuloja, joka neuloo brittiläisittäin/amerikkalaisittain heittämällä. Ohjeiden kuvat on tehty tästä näkökulmasta ja esimerkiksi silmukoiden neulomisen alkeet on sekä selitetty että kuvattu eri tavalla kuin Suomessa yleisimmin neulotaan. Nopea johtopäätös olisi, ettei tällaista neulomista voi suomalaiselle opettaa, mutta eihän kirjan tyyli kuitenkaan mitenkään väärä ole.

Vinkeistä näkee selvästi, että ne ovat käännöksiä, ja vaikka kääntäjä on varmasti tehnyt parhaansa, aivan kaikki neuletermit eivät ole kääntyneet sujuvasti, esimerkiksi päättelystä käytetään termiä päättö. Silti tulos on yllättävänkin sujuva.

Vinkkien kuvat ovat toisinaan tummia tai jopa suttuisia, ja se on suuri harmi, koska Neulojan oppaan ajatus on mainio. Ohjeiden järjestyksen olisi voinut valita toisinkin, esimerkiksi kaikki alkeisohjeet ("Mikä on silmukkareikä?") olisi voitu yhdistää alkuun ja monimutkaisemmat kysymykset ("Kuinka aran-villapaita suunnitellaan?") olisi voitu jättää loppuun. Siten olisi edetty helposta monimutkaisempaan loogisesti eikä pomppien sinne tänne. Kirjan ideassa olisi ollut ainekset parempaankin.