Hanna Välitalo: Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua – Kekseliäitä ohjeita tuunarille

Hanna Välitalon kirja Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua sisältää ohjeita tuunareille. Siitä löytyy ideoita siitä, miten vanhoista vaatteista, vaikkapa villapaidoista, saa tehtyä uutta ja miten pienillä asioilla saa persoonallisia vaatteita.

Kirja ei ole varsinainen neulekirja, sillä kirjan yli 30 ohjeesta vain kaksi on neulottuja. Virkkausta on hieman enemmän. Vaikka suurin osa ohjeista sisältääkin ompelua, niin monessa ohjeessa yhdistellään eri tekniikoita, kuten virkkausta, ompelua ja kirjontaa. Neuletta on yhdistelty lähinnä valmiina, kuten muokkaamalla villapaidasta villatakki tai tekemällä vanhoista neuleista palamekko.

Kirja on jaettu seuraaviin osiin: vaatteet, asusteet, välipalat, kotiin ja lapsille. Vaatteet-osiosta löytyvät tietysti vaatteet: tuunattuja trikoopaitoja, virkattu toppi, juhlamekko kylpytakista, palamekko neuleista ja monta muuta ohjetta ja ideaa. Asusteet-osio sisältää pieniä asioita, kuten meksikolaisen vyön, tilkkukukkaron ja huovutetun pussukan. Välipaloista löytyy se otsikkoonkin päässyt suklaakakku ja toisena ohjeena vohvelirautaleivät. Kotiin-osio pitää sisällään mm. tilkkutyynyliinan, kätevän peiton villasukanvarsista ja virkatun satulansuojuksen. Lapsille-osiosta löytyvät ohjeet mm. virkattuun liiviin, koiraslipoveriin, neulottuun raitaliiviin ja tilkkumekkoon.

Ohjeita kirjasta löytyy siis paljon ja monenlaisia. Ohjeet ovat melko selkeitä, ja yksityiskohdista on otettu kuvia tarvittaessa. Ohjeet ovat kuitenkin hieman suurpiirteisen oloisia – esimerkiksi kaavakuvien mitat eivät ole täysin selkeitä. Tästä tuleekin sellainen fiilis, että kirja on tarkoitettu jo hieman kokeneemmille käsityöntekijöille. Aloittelijat tarvitsevat yleensä hieman tarkempia ohjeita. Kirjasta saa kuitenkin hyvin ideoita ja vinkkejä, vaikka kaikki tekniikat eivät olisikaan täysin hallussa.

Yleisilmeeltään kirja on pirteä ja värikäs. Ohjeiden mallikuvissa on käytetty monipuolisesti erilaisia kuoseja ja värejä, ja kirjan taitto noudattaa samaa väri- ja muotomaailmaa. Yleisvaikutelmasta tulee retroon ja etnisyyteen viittaavia mielikuvia, mikä on näin tuunauskirjan kohdalla varmaankin tarkoituksellista. Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua on mainio opus ihmisille, jotka pitävät kirpputorien kiertelystä tai joilla on jo kaapit täynnä tavaraa ja jotka haluavat ohjeita ja ideoita siihen, miten vanhasta saa uutta.