Neulojan pieni värioppi

Vaikka neulojat pääasiallisesti neulovat teollisesti valmiiksi värjätyistä langoista, perusväriopista on monenlaista hyötyä. Langan värin vaihtaminen voi muuttaa neuleen tunnelmaa yhtä paljon kuin sen koko, kunkin yksilöllinen neulekäsiala tai vaikkapa vaatetta esittelevän mallin muodot. Värillä on väliä etenkin kirjoneuleissa, joissa väärät yhdistelmät tekevät työstä halvan oloisia, kun taas oikeilla väriyhdistelmillä keinokuitulankakin voi näyttää ylelliseltä.

Värin valoisuus eli valööri

Värin valoisuudella eli valöörillä tarkoitetaan värin sävyä harmaasävyasteikolla. Skaala kattaa harmaasävyt valkoisesta mustaan. Valkoinen väri ja vaaleat pastellisävyt sijoittuvat asteikon vaaleimpaan päähän, ja esim. tummansininen sijoittuu sen tummaan päähän.

Lankojen valööriä voi tutkia esimerkiksi siten, että ottaa niistä kuvan digikameralla ja muuntaa kuvan tietokoneella mustavalkoiseksi. Joissain älypuhelimissa on myös valmiina tällainen mahdollisuus, joten sitä voi hyödyntää lankakaupassakin.

Värin kylläisyys

Värin kylläisyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka lähellä se on väriympyrän peruspigmenttejä. Kirkkaimmat värit ovat mitta-asteikossa kylläisiä. Kun väriä murretaan sekoittamalla siihen muita värejä tai mustaa, sen kylläisyys vähenee.

Päävärit

Sinistä, punaista ja keltaista kutsutaan pääväreiksi. Näitä värejä yhdistelemällä voidaan teoreettisesti saada aikaiseksi lähes kaikki värit valkoista lukuun ottamatta. Luonnossa esiintyvät pigmentit eivät kuitenkaan ole täysin puhtaita, vaan ne ovat enemmän tai vähemmän murrettuja.

Välivärit

Välivärit syntyvät sekoittamalla päävärejä. Teoriassa molempia värejä tarvitaan yhtä suuri määrä. Tämä ei kuitenkaan esim. maalausväreissä pidä suoraan paikkaansa, koska väriaineiden kylläisyys vaihtelee.

Sininen + punainen = violetti
Punainen + keltainen = oranssi
Keltainen + sininen = vihreä

Vastavärit

Vastaväreiksi kutsutaan värejä, jotka ovat väriympyrässä vastakkain toisiaan kohti. Niiden rajapintaan saattaa muodostua myös neulepinnoissa ärsyttävä visuaalinen häiriö, jossa värien rajat tuntuvat liukuvan hieman toistensa päälle ja aiheuttavan kuvassa "särinää". Vastavärien käyttämistä erityisesti raidallisissa neuleissa kannattaa harkita tarkkaan.

Triadivärit

Triadiväreiksi kutsutaan värejä, jotka sijoittuvat väriympyrään piirretyssä tasakylkisessä kolmiossa sen kärkien kohdalle yhtä kauas toisistaan. Lankakartoissa murretut triadiperheet ovat hyvin yleisiä.

Väri ja yksiväriset pinnat

Lankakauppiaiden mukaan useimmat asiakkaat haluavat langat tiettyä projektia varten juuri ohjeen värissä. Osittain tämä kertoo siitä, että miellymme helpommin valmiiksi nähtävissä oleviin projekteihin. Monet neulojat kertovat myös projekteista, joissa langan värin vaihtaminen muutti neulemallin tunnelmaa kokonaan.

Yllättävää kyllä tämä vaikuttaa myös yksivärisiin neuleisiin. Erityisesti pintaneuleissa vaaleissa sävyissä neulepinnan muodot korostuvat ja hyvin tummassa langassa käsialavirheet ja pintakuvio latistuvat. Lisäksi langan värikylläisyys korostaa muotoja, koska varjoihin muodostuu murrettuja sävyjä.

Värejä voi testata etukäteen kuvankäsittelyohjelmalla tallentamalla kuvat mustavalkoisina ja sävyttämällä ne sitten värein. Saatu kuva ei kuitenkaan vastaa todellisuutta siltä osin, että siinä on edelleen alkuperäisestä kuvasta peräisin olevat valöörit.

Kuva: Satu Lehti, Tuuletar

Värit ja kirjoneuleet

Värit eivät ole objektiivisia vaan subjektiivisia: vaikutelma väreistä riippuu myös niitä ympäröivistä väreistä. Kirjoneulekuvioissa kuvio näyttää selkeämmältä, jos siihen käytettyjen lankojen valöörit poikkeavat toisistaan riittävästi. Tummien sävyjen rinnalla vaaleat pastellisävyt kirkastuvat ja kirkkaat värit syvenevät. Valkoisella taustalla värikkäätkin kuviot laimenevat. Värillisillä taustoilla taustaväri vaikuttaa siihen, miten koemme kuviovärin. Sama väriympyrä näyttää erilaiselta, kun taustan väriä vaihdetaan. Samalla tavoin neulepinnan värit vaikuttavat kuvioon.

Kirjoneuleiden värisuunnittelua helpottaa, kun arvioi suurin piirtein eri värien suhteen, esim. yksi osa väriä a ja viisi osaa väriä b. Tätä voi kokeilla kiertämällä pahvinpalasen ympärille lankaa samassa suhteessa muutaman toiston verran. Värimallia kannattaa katsoa riittävän kaukaa, jotta värin vaikutus näkyy selvästi.

Toisiinsa sopimattomat värit ja niillä toimiminen

Lankojen värikartat mahdollistavat usein lähes kaikkien sävyjen käyttämisen vierekkäin, mutta toisinaan tulee tarve käyttää kaappeihin kertyneitä sekalaisia lankoja. Joskus värit tuntuvat riitelevän keskenään. Neuleen voi toki värjätä jälkikäteen, mutta on myös toinen tapa sävyttää lankaa: yhdistää ohut säie toista lankaa kulkemaan neuleessa rinnalla. Jopa ohut saumurilanka soveltuu tähän käyttötarkoitukseen, sillä silmä on herkkä instrumentti ja jo pienikin yhteinen sävytekijä saa värit näyttämään harmonisemmilta. Isommissa kuvioissa riittää, että apulankaa käytetään vain muutaman kerroksen ajan värinvaihtokohdissa.

Toinen vaihtoehto on rajata värialueita yhtenäisellä värillä. Useimmiten käytetään mustaa tai harmaata, mutta mikään ei periaatteessa estä käyttämästä vaaleampiakaan sävyjä. Harmaasävyskaala on kuitenkin kaikkein varmin tapa, koska se sopii kaikkiin väreihin samankaltaisesti.