Christen Haden: Karmivan suloiset amigurumit

"Virkkaa lempihirviösi", kehottaa Karmivan suloiset amigurumit -kirjan kansi. Ja niitähän löytyy, hirviöitä siis, sillä kirjan tekijä Christen Haden on saanut malleihinsa inspiraation zombielokuvista ja muista mörköleffoista. Ulkoasultaan kirja on silti enemmänkin retromainen kuin pelottava. Vaikutelman saavat aikaan kirjassa käytetyt voimakkaat mutta hieman murretut värit: oranssia, vihreää ja tummanpunaista. Myös sivujen kaksivärisyys ja värikkäät infolaatikot tuntuvat retrolta.

Kirja on aika pienikokoinen ja hyvin käteen sopiva, mutta silti kestävän oloinen kovakantinen opus. Sen rakenne perustuu peruskäsityökirjaformaattiin. Ensin on pieni alustus, sitten tarvittavien työvälineiden esittely, perustiedot virkkauksesta ja muuta pientä tarvittavaa perustietoa, kuten ohjeita silmien ja aseiden valmistukseen. Tätä lyhyttä teoriaosiota seuraavat itse ohjeet.

Ohjeita löytyy yhdeksäntoista, mutta kahdessa ohjeessa on pariskunta. Mukana on perushirviöitä, kuten Cthulhu, Nosferatu ja paholainen, mutta mukaan mahtuu myös hieman omalaatuisempia olioita, kuten Yhtiön zombi ja bikinipukuinen Amazoni. Ensi vilkaisulla ohjeet tuntuvat selkeiltä, sillä jokaisesta hahmosta on suuri yleiskuva, jonka yhteydessä kerrotaan parilla lauseella jotain hahmosta sekä ohjeen vaikeusaste (aloittelija, keskitaso tai vaativa) ja virkkaustiheys. Lisäksi hahmot on rakennettu muutaman perusosan varaan. Ne ovat perusvartalo, peruskäsivarsi ja peruspää, ja ne selitetään erikseen kirjan lopussa. Melkein kaikki ohjeet käyttävät jotakin tai kaikkia näistä. Lisäksi tulevat hahmokohtaiset variaatiot, kuten päähineet, hiukset ja aseet, joiden teko on selitetty erikseen hahmokohtaisilla ohjesivuilla.

Mutta kun kirjaan tutustuu tarkemmin, selkeyden tunne hieman karisee. Yksi tulkinnanvaraisuutta aiheuttava asia on ohjeiden tarvikkeissa tai tarkemmin sanottuna tarvikekuvassa. Hahmon tekemisessä tarvittavat tarvikkeet on nimittäin sijoitettu neliöön kuvallisina puhekuplina pienen hahmokuvan ympärille. Symboleita on kyllä esitelty kirjan alussa ja tarvittaessa käytetään lisäsanoja, mutta silti olisin itse kaivannut enemmän selityksiä. Esimerkiksi langan paksuus on annettu numeroilla. Olisin kaivannut näille jonkinlaista suomennosta, sillä minulle ei ole itsestään selvää, minkä paksuista lankaa lähtisin etsimään, jos ohjeessa tarvitaan lankaa 4, koska tuo jaottelu ei ole täällä yleisesti käytössä. Lisäksi kaikkia symboleja ei ole avattu, vaikka niiden merkityksen kyllä nopeasti keksiikin. Toinen asia, mihin kiinnitin huomiota, on se, että ohjeet on kirjoitettu sanallisesti. Käännökset tuntuvat kyllä hyvin tehdyiltä ja termit oikeilta, ja ohjeissa käytetään apuna japanilaisista amigurumikirjoista tyypillisiä kaavioita. Kuitenkin itse jäin visuaalisena hahmottajana ja melko vähän virkkaavana kaipaamaan japanilaiskirjojen sanattomien ohjeiden helppoutta. Tämä on tietysti makuasia ja tottumiskysymys, mutta maininnan arvoinen asia kuitenkin.

Karmivan suloiset amigurumit on yksi lisä kasvavaan suomenkielisten amigurumikirjojen joukkoon. Ne tuntuvat olevan nyt kovin muodissa, eikä se ole mikään ihme, sillä niistä saa tehtyä kohtuullisen vähällä vaivalla ja vähillä tarvikkeilla mukavia lahjoja ja leluja. Christer Hadenin kirja esittelee hieman erilaisia ohjeita ja todistaa, että kauheastakin saa söpöä. Se vetoaa varmasti monenlaiseen yleisöön, lapsista lapsenmielisiin, kauhuleffafriikkeihin tai jopa insinööreihin.