Kuinka selviytyä neuleretriitistä

Neulojan vuoden huippukohtia ovat neuleretriitit. Itse osallistuin 4. neuleretriittiin Päivölän kansanopistossa 25. – 27.3.2011. Retriitti on paljon enemmän kuin vain mahdollisuus päästä pois tyhjyyttä kumisevan jääkaapin ja tiskipöydän valloittaneen astiaröykkiön läheisyydestä. Neuleretriitissä pääsee syömään itse tehtyjä herkkuja, ostamaan ihania lankoja, juttelemaan viikonlopun ajan samanhenkisten naisten kanssa ja mikä parasta, neulomaan tai kehräämään keskeytyksettä. Jos siis näin haluaa, mitään ei nimittäin ole pakko tehdä. Maaliskuussa mukana retriitissä oli myös virkkuukoukkuja ja pöytäkangaspuita. Nimestään huolimatta retriitti ei siis ole vain neulojille.

Mukaan kannattaa pakata iso kassi, jossa on tarpeeksi tyhjää tilaa tuomisille, muutama helppo neule, joita voi neuloa samalla höpöttäen tai vaikka kävellen, rennot ja joustavat vaatteet, vilukissoille villasukat tai kotitossut, uimapuku, jos ei ole vilukissa muttei myöskään naku-uimari, iPad, jos tulee tarve tarkistaa jokin asia sen-ja-sen blogista tai Ravelrystä, korvatulpat herkkäunisille ja Samarinia herkkävatsaisille tai repsahduksiin taipuville. Mutta jätä se puhelin kotiin – tarkoitus on, että kotiväki pärjää kaksi päivää ilman sinua.

Perjantai-iltana retriittiläiset saapuvat Päivölään kimppakyydeillä ja julkisilla, ja heti alkaa herkkupöydän asettelu ja oman paikan etsiminen suuresta salista. Tunnelma on odottava, ja monet jälleennäkemiset ovat iloisia. Kehrääjät kokoontuvat rukkien kilpa-ajoihin salin keskelle, ja muut etsivät paikkansa heidän ympäriltään. Retriitissä onkin loistava mahdollisuus tartuttaa itselleen rukkikuume, sillä kehrääjät antavat auliisti vihernokkien kokeilla rukkeja. Kokeiltavaa riittää, sillä tälläkin kerralla paikalla oli 27 rukkia 16:ta eri mallia. Itse en vielä uskaltanut rukkeja testata, sillä kotona odottava, huonosti toimiva perinnerukki ei vielä tarvitse kilpailijaa.

Päivölän puolesta retriitissä on tarjolla täysihoito, mutta silti tapana on ollut, että retriittiläiset kokoavat päärakennuksen sivuhuoneeseen herkkupöydän itse tehdyistä ja kaupan herkuista. Ja se herkkupöytä on erittäin vaarallinen. Siinä vaiheessa, kun minä pääsin tuomaan mutakakkuni paikalle, se ei meinannut edes mahtua pöydälle. Pöytä notkuu houkuttelevista herkuista, sellaisistakin, joita ei ole tiennyt edes löytyvän kaupasta. Mainio tilaisuus siis laajentaa makutottumuksia. Myöskin Päivölän tarjoamat ruoat pitävät neulojan puikoissa. Koneiston voitelua voi halutessaan hoitaa myös omilla juomilla.

Majoitus on järjestetty kahden hengen huoneisiin. On osallistujan valinta, hilluuko hereillä lähes koko yön vanhojen ja uusien tuttujen kanssa vai nukkuuko kuin tukki kaiken toiminnan väsyttämänä. Yhtä lailla saa valita, syventyykö kerrankin koko viikonlopun vain neulomaan (ja raahautuu välillä syömään, syömään ja syömään) vai malttaako koskea retriittineuleeseen ollenkaan, kun ympärillä tapahtuu kaikenlaista koko ajan. Kirjaa ei retriittiin kannata kantaa, ellei se ole neulekirja. Lenkkarit sen sijaan kannattaa ottaa mukaan, jos vaikka haluaa jaloitella vähän viikonlopun aikana.

Retriitin järjestäjät pitävät retriittiläisistä hyvän huolen. Tänä vuonna kaikki saivat saapuessaan nimipinssin ja Neuleretriitti 4 -kassin. Järjestäjät huolehtivat myös ohjelmista, kuten työpajoista, ruoka-ajoista ja lauantai-illan arvonnasta, jossa tänä keväänä kaikki osallistujat voittivat jotain lanka-aiheista. Kukkarokin kannattaa varata mukaan, sillä retriitissä on tarjolla kirpputoripöytä, lankakauppojen myyntihetkiä (mm. TitiTyy, Puffala ja Lankaluola) ja värjärivelho Tuulian villatopseja. Tänä vuonna halukkaille oli järjestetty myös käynti Toikan myymälässä lauantaina. Mikään säästöretriitti ei kyseessä ole, varsinkin kun neuvottelemalla osalta myyjistä pystyi ostamaan myös laskulle ne viimeiset houkutukset.

Sunnuntaiaamupäivällä retriittiläisistä paistoi yhtä aikaa lievä kiertueväsymys, valtava rentoutuminen ja haikea lähtemisen tuska. Kukaan ei varmaan ollut sitä mieltä, ettei koskaan enää uudestaan, vaan pikemminkin, että koska on seuraava kerta ja onko huomenna oikeasti jo maanantai...