Istutettu hiha

Tässä hieman tarinaa siitä, miten tavallinen, erillisenä neulottu istutettu hiha syntyy ja miten sellaisen voi suunnitella itse. Lopuksi annetaan muutama vinkki hihan kiinnittämiseen.

Rakenne

Vartalokappaleen puolella on kädentie, johon hiha istutetaan. Vastinkappale hihan puolella on hihanpyöriö.

Kädentien korkeus (A) vaihtelee neuleen koon ja halutun väljyyden mukaan. Esimerkiksi naisten M-kokoisessa neuleessa kädentien korkeus on noin 20–21 cm. Syvyys (B) määräytyy mm. sen perusteella, kuinka suuri ero on hartioiden leveydessä ja rinnanympäryksessä. Hyvä alkuarvaus saadaan esimerkiksi luvusta rinnanympärys / 16.

Hihan leveys ennen pyöriön alkua riippuu käsivarren ympäryksestä ja halutusta väljyydestä. Mutta mikä se hihanpyöriön korkeus (C) oikein on? Nyrkkisääntöinä voidaan pitää, että hihanpyöriön korkeus on 1/3 kädentien ympäryksestä tai että kädentien korkeus on sama kuin hihanpyöriön korkeus ja puolet pyöriön yläreunan vaakasuorasta osuudesta. Neulevaatteessa pyöriön etu ja takareuna ovat yleensä identtiset eikä pyöriöön tarvita ylimääräistä syötöstä kuten kankaasta ommellussa vaatteessa.

Tutki erilaisia valmiita ohjeita ja vaatteita ja tarkkaile, miten hihanpyöriön korkeus muuttaa mallin istuvuutta. Väljissä vaatteissa käytetään yleisesti matalampaa hihanpyöriötä kuin tiukasti istuvissa. Matala hihanpyöriö saattaa aiheuttaa ikävää pussitusta kainaloon tai kiskoa olkasaumaa alas. Liian korkea hihanpyöriö taas aiheuttaa pussitusta olkapäälle ja ikään kuin pakottaa käden alas ja vaikeuttaa liikkumista. Naisten M-kokoisessa neuleessa hihanpyöriön korkeus on noin 12–16 cm. Neulevaatteissa käytetään yleisesti hieman matalampaa pyöriötä kuin kankaisissa vaatteissa.

Mutkat suoriksi

Neulevaatteen kädentie ja hihanpyöriö on saatettu kirjoittaa ohjeessa myös tämän näköiseksi. Suorat linjat on huomattavasti helpompi laskea ja ohjeistaa, eikä lopputuloksessa välttämättä näe eroa kuin tarkasti katsomalla. Joustava neule antaa mutkien suoristelun anteeksi.

Otetaan esimerkiksi kädentien korkeus 20 cm ja syvyys 7 cm. Suora osuus kainalon alla voisi olla naisten neuleessa esimerkiksi 5 cm, josta puolet etukappaleelle ja puolet takakappaleelle. Siis 2,5 cm – tai pyöristettynä 3 cm. Vinolle osuudelle jää tällöin syvyyttä 4 cm.

Jos neuletiheys on esimerkiksi 22 s / 10 cm eli 2,2 s / cm, 3 sentin kavennus tarkoittaa seuraavaa: 3 cm x 2,2 s / cm = 6,6 s.

Luonnollisestikaan et voi päätellä 6,6:ta silmukkaa, vaan luku täytyy pyöristää täysiin silmukoihin. Pyöristetään alaspäin 6 silmukkaan, koska mitta oli jo edellä pyöristetty ylöspäin.

Vino osuus on selkeintä toteuttaa niin, että joka toisella kerroksella vähennetään yksi silmukka. Kavennuksen voi tehdä joko aivan kappaleen reunassa tai yhden tai useamman reunasilmukan sisäpuolella. Kappaleiden ompelua myöhemmin helpottaa, jos kavennukset on tehty reunasilmukan sisäpuolella.

Neljän sentin kavennus tarkoittaa seuraavaa: 4 cm x 2,2 s / cm = 8,8 s.

Tulos voidaan pyöristää 9 silmukkaan. Tarkistetaan vielä: 9 s + 6 s = 15 s ja 15 s / 2,2 s / cm = 6,8 cm. Tämä on riittävän lähellä.

Tiheydellä 28 krs / 10 cm eli 2,8 krs / cm 15 cm korkean hihanpyöriön korkeudeksi tulee 42 krs: 15 cm x 2,8 s / cm = 42 krs.

Kavennuskerroksia tulee yhteensä 21, kun kavennukset tehdään joka toisella kerroksella. Ensimmäisellä kavennuskerroksella päätellään kummastakin reunasta 6 s, tämän jälkeen 1 s. Kavennusten jälkeen jäljelle jää 74 s - 12 s - 20 x 2 s = 22 s.

Tässä vaiheessa kannattaa tarkastaa jäljelle jääneiden silmukoiden lukumäärä. Jotta hiha istuisi kauniisti, kädentien ja hihanpyöriön mittojen pitäisi täsmätä. Hihanpyöriön korkeus + yläreuna / 2 = kädentien korkeus. Jäljelle jäi 22 s eli 10 cm ja 15 cm + 10 cm / 2 = 20 cm. Todellisuudessa laskut harvoin menevät näin nätisti tasan.

Pienen heiton saa peitettyä yhdistämisvaiheessa, mutta jos hihanpyöriön korkeus + vaakasuoran osuuden puolikas poikkeaa kädentien korkeudesta enemmän kuin pari senttiä, on syytä harkita korjaavia toimenpiteitä. Jos leveyttä on liikaa, tarvitaan enemmän kavennuksia. Lisäkavennukset voi jakaa tasaisesti koko matkalle kaventamalla esimerkiksi joka toisella tai kolmannella kerralla 2 silmukkaa (alla olevan kuvan sininen linja). Vastaavasti jos leveyttä on liian vähän, tarvitaan vähemmän kavennuksia ja kavennuskertoja voi jättää välistä. Toinen mahdollisuus on kaventaa ensimmäisillä kavennuskerroilla 2 s yhden sijaan, jolloin hihan muoto hieman muuttuu (kuvan 3 punainen linja).

Jos kavennettavaa on edelleen liikaa, myös yläreunassa voi tehdä lisäkavennuksia. Hihanpyöriötä voi myös muotoilla kaventamalla alussa enemmän, keskellä vähemmän. Huomaatko, kuinka hihanpyöriön muoto alkaa muistuttaa enemmän ensimmäisen kuvan pyöriötä?

Jos muotoilet hihanpyöriön kainalo-osuutta, tee vastaavat muutokset vartalokappaleille.

Paluu kaareviin linjoihin

Edellä esitetty kulmakerrointen muutos lähenee kaarevaa linjaa, ja periaatteessa kaareva linja syntyykin jakamalla pyöriö tarpeeksi moneen suoraan linjaan, joiden kulmakerroin vaihtelee.

Kulmien pyöristämistä voi suunnitella esimerkiksi ruutupaperin tai sopivasti muotoillun Excel-taulukon avulla. Alla olevan kuvan esimerkissä taulukkoa on käytetty myös mallineuleen sovittamiseen kohdalleen (keskisilmukka on merkitty harmaalla taustalla). Tämä on kätevää silloin, kun mallineuleen halutaan jatkuvan vartalo-osasta hihaan.

Ompeluvinkkejä

Ompele ensin olkasaumat, sivusaumat ja hihan saumat. Merkitse hihanpyöriön keskikohta. Se tulee olkasauman kohdalle. Hihan sauma tulee puolestaan sivusauman kohdalle. Kainalon kohdalla kädentien ja hihanpyöriön kavennukset ovat yleensä jonkin matkaa identtiset, joten ne on helppo kohdistaa. Mikäli hihanpyöriössä on ylimääräistä väljyyttä, kokoa se hihan yläosaan, ei kainaloon. Väljyyden voi koota tasaisesti kädentien ylimmän kolmanneksen osalle tai vaikka rypytykseksi olkapäälle.

Sauman voi ommella nurjalta esimerkiksi jälkipistoin tai yhdistää kappaleet virkkaamalla piilosilmukoin. Virkkaamalla yhdistetty sauma on suhteellisen nopea tehdä ja helppo purkaa, mikäli hiha ei istu kauniisti ensimmäisellä yrityksellä. Virkkaamalla yhdistäminen sopii parhaiten ohuisiin neuloksiin. Paksulla langalla saumasta tulee helposti todella paksu.

Kauniin ja huomaamattoman sauman saa myös ompelemalla hihan paikoilleen vuoropistoin työn oikealta puolelta. Hihan kiinnittäminen vuoropistoin on kuitenkin astetta haastavampaa, sillä nuppineuloja on hankala käyttää. Laita tällöin hihanpyöriöön ja kädentiehen muutama kohdistusmerkki esimerkiksi langanpätkillä tai hakaneuloilla. Jos kavennukset on tehty reunasilmukoiden sisäpuolella, huomaat, että yhteen ommeltavana onkin itse asiassa kaksi suoraa reunaa. Tällöin riittää, että huolehdit merkkien kohdistuksesta.