Unelmien huivit
Kun minulle tarjoutui mahdollisuus Pirjo Iivosen uuden Unelmien huivit-kirjan arvioimiseen, olin kovin innoissani. En ollut lukenut Iivosen aiempaa, sukkiin keskittyvää kirjaa (koska en juuri ole sukkaohjeiden perään), mutta jos kirjan nimi on Unelmien huivit, sen on oltava kaltaistani huivifanaatikkoa miellyttävä kirja.
Kirjan nimen perusteella olin olettanut sen sisältävän pelkästään eri tyylisiksi huiveiksi miellettävien neuleasusteiden ohjeita. Siinä olin kuitenkin väärässä, sillä 17 eri huiviohjeen lisäksi kirjasta löytyy kahden keepin ja jopa yhden bolero-tyylisen neuleasian ohjeet. Jos olisin kovan luokan puristi, saattaisin hieman nalkuttaa tästä, mutta keeppien ja boleron ohjeet puhuttelevat minua silti, joten ne saavat minulta synninpäästön.
Kirja alkaa lyhyehköllä, mutta ainakin omasta mielestäni riittävällä tekniikkaosiolla. Uskoisin sen riittävän myös vähemmän kokeneelle neulojalle, sillä siinä käydään läpi eri malleissa käytettäviä silmukoita (plussaa selkeistä ohjekuvista), esitellään erikoisempi silmukoiden luomistyyli, puhutaan erilaisista huivineulojan tarvikkeista ja käsitellään myös pitsineuleille ominaisia viimeistelytapoja, kuten valmiin neuleen pingotusta. Itse pidän tekniikkaosiossa varsinkin siitä, että Iivonen korostaa useissa kohdissa sitä, kuinka ohjeita pystyy muokkaamaan omaan makuun sopiviksi ja antaa neuvoja myös siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi lankaa ja puikkokokoa valittaessa.
Huivimallit eivät edusta ainoastaan tiettyä muotoa, vaan joukossa on niin puoliympyrän muotoisia, kuun sirppiä muistuttavia crescent-huiveja, erilaisia kolmiohuiveja ja niin edelleen. Eri muotoisten huivien ystävät on siis otettu huomioon. Itse arvostan kirjassa erityisesti sitä, että ohjeiden alussa on mallipiirros huivista, josta huivin muoto selviää, vaikka mallin päällä olevasta kuvasta se ei ihan heti selviäisikään. Huivien mallineuleitten kaaviot ovat myös selkeitä ja helppoja seurata, vaikkakin monimutkaisempien ja/tai isompien mallineuleitten kaavioita saattaisi olla helpompaa lukea, jos ne olisivat hieman suurempia.
Useimmissa kirjan huiveissa on käytetty fingering-paksuisia lankoja ja niiden joukossa on muiden muassa suomalaisten värjäreiden, kuten Lanitium ex Machinan ja Luohittaren Luolan lankoja. Ohjeissa on käytetty myös teollisesti värjättyjä lankoja, joten eri tyylisistä langoista pitävät löytävät varmasti kirjan malleista ideoita omiin huiviprojekteihinsa.
Ainoa suurempi kritiikkini kirjaa kohtaan on se, että suurin osa huiveista on mittasuhteiltaan pienempiä, kuin omat puolijoukkuepitsitelttani. Tosin olen varma, että joissain tapauksissa tämäkin on pelkkää plussaa. Tosin ainakin osa ohjeista näyttää olevan kohtalaisen helposti muokattavissa, joten ehkä joku päivä minullakin on kirjasta neulottu huivi, jota olen muokannut lähemmäksi itseäni eniten miellyttävää puolijoukkueteltan kokoa.
Pirjo Iivonen: Unelmien huivit
Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2017
ISBN 978-952-254-285-4